#004 Nice Shoes

"Why do you want to suffer? Why don't you make yourself feel good and go watch a movie? You have a lot of those. Or play a game, hangout with friends, have sex?"

"What's the point, id i lieave this behind i'll just find it infront of me again someday, i suffer so I could learn from it, I want to understand the root of suffering. If I understand, I have no reason to fear, no reason to feel misarable."

15.7.2011-summer, morning, didn't sleep again

En oikee osaa olla hetkessä , huomaan sitovani iloni taas johonkin tekijään. Toivon, että tulevaisuudessa tapahtuu jotain ja elän hitusen haaveissani. Huomaan ajatuksissa kuitenkin, että se on vain yks päivä muiden joukossa ja vertaan sitä menneisyyteen.

Tulevaisuudessa eläminen.. Menneisyydessä maleksiminen..Se ei ole tervettä ihmiset, 

se on masentavaa ja se vie teidät maailmaan joka on olemassa vain teidän mielessänne. Maailma ei ole paha tai hyvä paikka, on vain vaikutelmia maailmasta. Joten miksei ottaa hyvä asenne tähän kaikkeen ja lopettaa se paskan jauhanta mikä on oikein ja mikä on väärin ja tunkea sitä toisen kurkusta alas väkisin. Tarkoitus on tuoda minun näkemyksiä maailmaan, mutta en sano että tämä on se ainoa oikea tapa ajatella.(jos niin käy niin koitan korjata sen mielessän neutraaliksi) 

Hetkessä eläminen on mitä ihaninta, ei huolia, ei kiirettä, ei aikaa.

Ei tarvitse huolehtia mitä tapahtuu jos tietää, että olemassa on vain tämä hetki, tulevaa ei ole olemassa ja menneisyys elää muistoissa vaan. Kiirehtiminen on samasta syystä hyödytöntä, se vain hidastaa ihmistä. Kiirehtiessä hosuu ja katsoo ainoastaan päämäärää ja ei ole ehkä täydin tietoinen ympäristöstä. Sen jälkeen, kun saavutta päämäärän niin mitä siitä tulee sitten?

Aikaa ei ole olemassa on vaan meidän kuvitelma aikajatkumosta ja yks tekijöistä siihen on muisti. Muisti menneisyydestä ja tulevan ennustaminen. Mutta lineaarista aikaa ei ole.. ei ainakaan minun mielestä. Minulle se ei ole pakokeino, olen vain yrittänyt etsiä jotain selityksiä mitkä minua tyydyttävät ja kuulostavat "järkeviltä". Ei sinänsä, että järjellä pötkitään pitkälle, mutta toivottavasti ymmärrätte.

Hienot kengät eikö? 

Heti minun edellisen blogini jälkeen menin ulos savukkeelle ja kadotin minun huulikoruni pallon..(taino saranhan koru se on) Olen yrittänyt etsiä muttä tämmöisen kivilaatotuksen seasta on vaikea löytää pientä palloa. Olen jättänyt etsinnät sikseen, koska ei yksinkertaisesti ole löytynyt aikaa pidempään etsintään.

(ovatkohan nämä taas tekosyitä)

Tänä aamuna en edes mennyt sarjakuvakurssille ja epäilen että on tekosyy sanoa, että ei oo saanut pitkää aikaa kunnon unta. Aina herätyskello herättää, kesken kaiken, tai herään ja pelästyn että oon myöhästyny koulusta.(ihan ku myöhästyminen haittas mua itseäni  ; s )

Eilen näin Masia pitkästä aikaa ja mientii pitkälle lenkille tutuille paikoille, vaikka hän pyys anteeks ettei hänestä ole juttu seuraa.Niin silti mielestäni hän on parasta juttuseuraa mitä oon tavannut. Kestää jonkin aikaa lämmitellä aivonystyröitä, että pääsee samalle aaltopituudelle. Sen jälkeen pystyy paremin keskustelemaan asioista mistä me yleensä keskustellaan. Aluksihan se on enimmäkseen kuuntelua. Ajaudutaan keskustelemaan? Kai ne on ne asiat mitä meijän päässä pyörii, olen itse turrutanut itseäni maallisilla haluilla liian pitkää aikaa. Olen jättänyt itsetutkimisen ja tajunnan toiselle sijalle.

En enää huomioi kaikkea mitä ympäriläni tapahtuu. Jos havainnoin niin vastaus puskee sisältä, mutta kuori jatkaa omia puuhiaan. Masin tilannetta en kommentoi : ) se ei kuulu tänne eikä minulle, en halua sanoa mitään väärää, tai vääristävää. Vääristän jo itseäni tänne tarpeeksi.

Oli mukavaa viettä aikaa, kun lukion alkaessa en oo masia nähny enään niin usein.. mutta, aina on mutta. Haluaisin olla paremmissa kuoseis ja rauhallinen sisältä. Mutta mihin se saattaisi johtaa :D. Muistan kesän lopulla tulin kotiin ja masi soittu, kysyy jos haluun tulla ulos kävelylle. Miten voin kieltäytyä? Tunnen itseni kuolleelta ja yksinäiseltä ihmisten ympäröimänä. Oliskohan tästä ollut apua? Piti vain purkaa omat tunteet ja palata tavalliseen tilaan.

Huomattiin sellainen asia, että kun toisella menee kaikki hyvin, toisella on jotain ongelmia ja se on vittuuntunut. Osaanhan minä sille nauraa vaikka sillä hetkellä jokin asia tai "stressaa".

Hän on tän maininnut ja niin olen minäkin, me ollaan kuin vastakohtia ja niin erillaisia

Olen valkoisen tien kulkija ja hän on mustalla puolella.. hehe..

mutta silti meit on yhdistäny jonkinlainen linkki.

Mutta nytten!

Menen odottamaan TimppaPimpan tuloa, ja sitten mennään seikkailemaan, en tiedä miten hassu paikka

tulee vastaan. Mutta tänään jutellessani samun kanssa tajusin minne olen menossa : )

Ens vknloppu FI- ja EN-YO, viikonloppuna sarjakuva kurssi ja sen jälkee kahvittelemaan.

P.S. OTAN MIELELLÄNI BLOGI-AIHE EHDOTUKSIA VASTAAN, MYÖHEMPIÄ KIRJOTUKSIA VARTEN!!1