#005 Forsaken Sunflower

Watched Spaced with timppa, all 14episodes

Can't you see the suffering, can't you see the horrible things that are happening in the world!? I can't believe you don't feel anything for them, you don't care about the world!
I myself can't eat or sleep well when i think all of the horrible things happening there.
I feel the pain for them but that's no reason to drown in it, you have drowned in self pity, I can see you care for them but you more care for yourself. Everyone has his own "reality tunnel", why judge others by what they do?
You're speaking like you "know" what's going on. How can you speak for myself and the humanity
If you don't even know yourself.
Drowned in selfpity! I care for those people! My grandfather died a halfyear ago and I still miss him, I still love him and I want him back, but that's imposible! There is no God!
I you love him you will let him go, and really love him, your feelings are growing from the seed of fear. There is no place for fear and anger in love. If you can't let him go, you're too tangeled in your materialistic reality. You "want" him back, isn't that a bit selfish..?
You are a horrible person.. you really don't have any feelings don't you..
*why do I even bother*, do you really think of me like that?*everything ends with an apology and tears, it's better to let it all out that keep it all in*

Laulantaina tuli vähän kiire Timpan kanssa, käveltiin minnaa vastaan ja ajattelin ehtiväni käydä kaupassa.
Oisin saanut hieman hakista ja ostettua itelleni röökiä viikonlopuksi. Askissani, kun oleskeli vain 6 röökiä ja 1 röökisikari. Kyyti saapui oletettua aijempaa ja kuskilla oli näköjään "kiire" Ilta sujui aika rennosti auringonkukka pellon ääressä, toisella skumppa pullo ja kaljaa toisella salmaria vielä jonkin verran, hassua. Itse en ehtinyt käydä kaupassa mutta siitä ei tullut suurempaa ongelmaa. Oli mukana Keksejä, Jaffaa ja pikku myöskin luumuja veljen pihalta <3. Hieman palelsi varpaita ja jokaisella tuntu olevan jotain omaa mielen päällä, kuten ehkä itsellänikin jos ajattelin tuommoista. Tuntui puuttuvan yhteistunnelma.

Tapasin uusia ihmisiä, mutten ehtinyt kauheasti tutustua. Pienen tapahtumasarjan jälkeen saavuin Timpan kanssa Marin kämpille ja porukka taas yhdistyi. Olo oli hilpeä ja pirtsakka ja halusin jutella and just have fun. Jossain vaiheessa vasemmalta tulee tekstiä "Niin, uskoitko sinä jumalaan?". No siinä häikäilemättä ja ajattelematta muiden käsitystä siitä vastasin kyllä. Sitten oikealta tulee samanlainen kysymys huvittuneeseen sävyyn. Ajattelin kertoa oman näkemykseni, mutta vastaan tuli kysymyksiä jotka oli ylitäytetty ennakkokäsityksillä. Ei ainoastaan se, mutta että sama ihminen vastasi periatteess kysymyksiinsä ihan itse :  s.
 En uskonu, että tästä olisi hyvä keskustella.(mutta teki mieli) Aika oli suhtkot pysähtynyttä ja en huomannut  ajankulkua. Tuntu et aika oli tyssännyt samoin kuin keskustelu, mikä tosin ei ikinä alkanutkaan. Sanani tuntuivat olevan turhia,  tyhjiöitä jotka täyttyivät kuuntelijan mielellä. Sanat menettivät merkityksensä, merkitys kuin haihtui ilmaan. Samalla palautui siinä asia, syy miksi joskus olin joskus erakoitunut kaikesta ja kaikista omiin oloihin.
Vietinpä silloin aikani kotona tai kavereiden kanssa, vietin aikaa havainnoimassa ja tutkimassa minääni.
Timppa ehti vetää mut oikeassa hetkessä saunaan, vaikka yritin saada jotenkin keskustelun päätökseen tai pistää edes pisteen ennen seuraavan lauseen alkua. Huomasin samalla miten turhauttavaa tämä keskustelu oli muille, huomasin liian myöhään, sepä mua harmitti enemmän kuin mikään muu. Saunassa sanotaanko Timppa oli omissa maailmoissaan, mutten itse pystyny enää rentoutumaan. Jos haluaisin olla siinä missä Timppakin minun pitäisi olla eri paikassa, eri oloissa ja eri seurassa. Sen olen oppinut tänä vuonna.
Takasin palatessani keskustelu oli jo jatkumassa ennen ku huomasin sen alkaneen. Vaikken huomannu et se oli alkanu Minna oli jo ehtinyt lähteä tympeentyneenä saunaan. Hiljenin hetkeksi, en puolustanut näkemyksiäni, koska ne ovat yksinomaan minun. En loukkaantunut siitä että suuhuni pistetää sanoja, ei ole syytä. Vaivuin "hetkelliseen" yksinäisyyteen joka oli alkanut ehkä jo aikaisemmin. Tai se on aina ollut , nyt se vaan tuli pinnalle. Ei ole pitkä aika siitä, kun eristaydyin omiin ajatuksiin ja ihmiset olivat sivullista ajankulua. Tiettyjen ihmisten kanssa pystyi keskustelemaan omista ajatuksista, kun taas toiset eivät ymmärtäneet tai puskivat vastaan ihan turhasta.
Jatkoin hieman keskustelua ja sillä hetkellä ne kaks tulivat sieltä saunasta.(Ajoitus Excelento)
Jossain vaiheessa jatkettiin matkaa ylöspäin itse Marin huoneeseen ja istuttiin sohvalle. Keskustelua ei jatkettu, kun se ei ollut niin tärkeää. Kävin pari kertaa röökillä, kävin ajatuksia ja tunteita läpi. En pystynyt, en halunut vaipua omaan alitajuntaan, se ei ollut sopiva hetki. Sinänsä sulauduin yhteen valitsemaani tunnetilaan ja vilkuilin ympäristöä siihen malliin. Välillä on mukava olla tunteiden vallan alaisena. Minna meni ensimmäisenä nukkumaan jos ei lasketa Timppaa joka oli semiväsyneenä makaamassa vierelläni. Mari sitten kysy, että missä nukun. Ja oli mulla kaksi vaihtoehtoa, mietin pitkään ja kävin katsomassa paljon tilaa sitten sohvalla oli missä Minna yritti nukkua. Mietin jo et siihenkö mun pitäis mahtua.. mutta kerran ku tulin päätin kysyä.
Häädin Timpan pois sohvalta nukkumaan sänkyyn ja datasin koneella. Nukahin sohvalle, jossa oli yllättäen mukava nukkua. Ennen nukkumista katsoin netistä Scooby Doo:ta jakson joka jaksoi piristää hieman. Voi niitä yksityiskohtia ja kliseitä, se kaavamaisuus ja pitkitetyt kohdat. Heti, kun se alko tuli hassun pitkä kohtaus missä Shaggy ja Scooby vaan kävelivät ja shaggy vihelteli siinä jotain omaa, kuva meni lähemmäks shaggyn kasvoja ja sen suu ja silmät liikkuivat hassusti.. Pitäisi katsoa näitä enemmän, siitä on nii pitkä aika, kun katsoin Cartoon Networksilta scoobydoo maratonin, joskus kakruna. Luulin pääseväni hetkeksi pakenemaan ajatuksia, onneksi edes luulin.
(Idea scooby doon katsomisesta tuli siitä, kun samu jäi himaan frendiensä kanssa tekemään safkaa ja katsomassa vanhoja scooby doo animaatio leffoja)

Aamulla herätessäni, huomasin että muut nukkuvat tai ovat puolihereillä. Makasin sängyssä ja koitin nukahtaa uudestaan tai esittää nukkuvaa siihen asti kunnes ihmiset alkoivat nousta sängystä. Tapoin aamulla aikaa ties millä tavoin ja yritin tasottaa ajatuksia ja mietin milloin ja miten me lähdetään täältä. Kirjoitukset kuitenkin olisi edessä. Koitin myös olla välittämättä siitä että silmäni suljettua pari kertaa ilmestyi silmäkalvoihin tupakka leijumaan. Houkuttelee. Mutta koitan olla ajattelematta asiaa, tiesin saavani viimeistään, kun saavun mäntsälään.
Jossain vaiheessa aamua mini soitti timpan kännykkään ja ilmoitti, että mun puhelin on löytynyt. Että joku ohikulkija oli poiminut sen ja soittanut minille. Itseäni ei huolettanut kännykän häviäminen itseasiassa ollenkaan, huomasin sen viimeillalla, että se jäi kiireessä sinne pellonreunalle. Oisin kuitenkin löytänyt sen, tai sitten en.
Soitin omaan puhelimeen ja sieltä vastasi naisen ääni, hän oli puheista päätellen äiti. Minä puhu hyvä Suomi, puheen jälkeen sovittiin, että haen sen kelliksen K-kaupasta. Sinne oli sitten matka päin. Mutta eihän meillä ollut kyytiä, joten Timpan kanssa mentiin bussilla, kun Minna:lla oli oma fiksumpi, halvempi ja itsellenikin mielekkäämpi vaihtoehto mielessä.
Timpan kaa Istutaan sitten bussissa ja jutellaa illasta, saavutaan pian kellikselle ja mennään kaupaan. Ostan röökiä, käydään pitsalla, ostan risloja ja karkkipussin. Mennään istumaan bussipysäkille, tuntui että meistä paistoi toisillemme jo se mitä me ajattelimme ja mitkä fiilikset oli päällä.
(ja ei jumalauta siihen kaikkeen meni rahaa.. tällä viikolla kerätään takaisin se mitä oli menetetty...)
Bussilla sitten mäntsälään.. olin vielä omissa ajatuksissani, ajattelin mitä muiden mielessä saattaisi liikkua. Tämä oli kuitenkin liian itsetuhoisaa mielelle, päätin lähettää tekstiviestin kysyessä missä päin Minna menee. Vieläkin hieman arkana eilisestä keskustelusta tiedätte mistä joka sai Minnan hieman turhautuu..
Mäntsälään saapuessani oli ajatuksis lukea kokeisiin ja mennä kotiin, timppakin olisi tullut meille lukemaan psykologiaa. Kävimme Timpal hakemassa laturin ja matkasimme meille päin, matkalla alkoi olla jo hieman rennompi olo ja juttu alko olla vähän enemmän läppää. Matkalla tuli mieleen yks sarja minkä halusin näyttää Timpalle, tämä kaikki alkoi liikenne valoissa, kun ne piippas jotenkin oudosti, ihan ku olisi alkamassa jonkinlainen biisi. Heti, kun tulimme himaan aloin etsimään sitä sarjaa.
Löysin Spaced:sarjan melkein heti hyllystä ja pistin pleikkaan. Meidän piti katsoa vaan pari jaksoo tai siihen asti, kun se näkee sen liikennevalo-dance jakson. BrittiRave tyyppiä, joka kuullessaan taustalla jonkin satunnaisen äänen tai ääniä alkaa koostaa siitä biittiä ja melodiaa ja alkaa jammailemaan sen tahtiin. Ekaa kertaa ku se tyyppi tuli oli menny jo 7jaksoa ja vasta toisessa tuotantokaudessa se jammaili siellä liikenne valojen tahtiin :D..Tässä on pätkiä itse tästä tyypistä : )
Katsokaa edes tuo alempi video, tai mitä parempi katsokaa koko sarja! Jos pidätte Shaun of the Deadista ja Hot Fuzz:ista niin suosittelen tätä vieläkin enemmän. Sarja soveltuu noin vuosiin (1998-2001) muistaakseni.. Muistakaa sijoittaa sitten sen mukaisesti sitten tapahtumat : ) Esim Matrix:in parodiointi oli hyvinkin ajankohtaista tokassa tuotantokaudessa.


Monday:Nukuin Pommiin: En olisi enää päässyt sisään YO-kirjotuksiin
11:00:jatkoin nukkumista pidemmälle ja halusin nukkua ahdistuksen pois
15:00 :puhelin rimputtaa ainakin 12kertaa, vastaan: samuhan se siellä: kysyn samalla mikä on se yllätys minille
15:45:olen noussut sängystä
18:00:mutsi on jo himassa
19:30:lähden hakemaan frendille juotavaa täksi illaksi, ei niinkään viimetingassa. Ja kiitän kovasti hakiksista
20:00: tuhlasin hakikset, röhkivään possuun ja  Frezza:maitokahviin, istuin loput ajasta
Marsupilamin kanssa S:n parkkihallissa.

Ja tässä nyt olen lopettelemassa tältä yöltä, kattelin tässä samalla teeveest jotain vankila ohjelmaa
ja ennen sitä jotain dokumenttia Black Sabbatista. Sanoin jo päivityksessä, että oon muuttanu huoneen järjestystä ja mul oli hirmuiset 30-50minuuttia aikaa enne ku faija meni nukkumaan.
Mä tässä sit imuroin himona ja siirtelin tavaroita ja toin roskiksen huoneeseen. ja kasasin "ei niin" suuren kasan pyykkiä. Tää on vielä kesken mut oli pakko laittaa telkkari päälle ja kattoo miltä huone vaikuttaa tästä. En ole vielä päässyt fiilistelemään sänkyyn tätä mun uutta järjestystä.
Tää vähä venähti tän kirjoittaminen mutta ei se mittää : )
Toivottavasti jaksoitte lukea kokonaan, pätkiä, kattoa videot, tai hämmästellä kuvia.